Metsään sijoitetaan tyypillisesti joko suoraan ostamalla metsätiloja, sijoittamalla yhteismetsään tai metsärahastoihin. Tässä blogitekstissä käsittelen suoraa metsäsijoitusta uuden metsänomistajan näkökulmasta. Metsäsijoittamista pidetään matalariskisenä ja laskennallisesti yleensä ilmoitetaan, että metsäsijoituksen tuotto on keskimäärin 4 %. Erityisesti näinä aikoina, kun maailmalla tapahtuu paljon ja osakemarkkinoilla rytisee, metsä tarjoaa sijoittajalle turvaa ja vakautta.
Tulot ja menot
Kuten muussakin liiketoiminnassa, metsänomistamisesta syntyy kuluja. Tyypillisiä kuluja ovat:
- Taimikon perustamiskustannukset
- Ennen hakkuuta tehtävä ennakkoraivaus
- Taimikon hoito (esim. heinäntorjunta, varhaisperkaus)
- Koneiden hankinta ja ylläpito
Mikäli kevyempiä töitä, kuten taimien istutusta, varhaisperkaus ja raivausta, pystyy tekemään itse, säästää kuluissa huomattavasti. Itse pyrimme tekemään hakkuita lukuun ottamatta mahdollisimman paljon metsätöitä itse. Tänä vuonna olemme investoineet myös lannoitukseen.
Tuloja syntyy pääasiassa harvennushakkuista ja päätehakkuista. Tulosta verotetaan pääomatulona, eli veroprosentti on 30 % tai 34 % pääomatulojen määrästä riippuen. Korkeampaa veroprosenttia käytetään, mikäli pääomatulojen yhteenlaskettu määrä on yli 30 000 € vuodessa.
Lisätulot
Puukaupan lisäksi on mahdollista hankkia erilaisia lisätuloja ilman, että metsää tarvitsee hakata. Erilaisia lisätulon lähteitä ovat esimerkiksi:
- Metsän suojelu
- Marjojen ja muiden luonnontuotteiden myynti
- Erilainen virkistystoiminta ja matkailu
- Maan vuokraus
- Koirametsän perustaminen
Olemme pohtineet paljon mahdollisia lisätulon lähteitä, joiden avulla voisi saada pientä tulovirtaa, sillä puukauppaa ei välttämättä muodostu joka vuosi.
Metsävähennys
Kun hankkii vastikkeellisesti metsää, siitä muodostuu metsävähennystä korkeintaan 60 % bruttohankinta-arvosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että metsänomistaja voi tehdä verovapaata puukauppaa tulevina vuosina. Meille syntyi sukupolvenvaihdoksessa 200 000€ metsävähennystä. Tätä ei kuitenkaan voi käyttää vuosittain rajattomasti, vaan korkeintaan 60 % kyseisen vuoden puukaupan tuloista. Esimerkiksi, jos puun myynnnistä saatavat tulot on 30 000 € vuodessa, siitä nostaa 18 000 € (0,60 x 30 000 €) verovapaasti ja lopusta 12 000 € maksetaan pääomatulovero. Tulevaisuudessa metsävähennys noussee entisestään, sillä Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että metsävähennys nousee 75 prosenttiin. Todennäköisesti tämä tulee voimaan takautuvasti, jolloin se tulee koskemaan myös nykyisiä metsänomistajia.
Puuston arvo
Puuston arvoon vaikuttaa luonnollisesti paljon metsän kehitysluokka, uudistuskypsä metsä on arvokkaampaa kuin taimikko. Lisäksi erilaisilla hoitotoimenpiteillä vaikutetaan puuston arvoon. Uteliaisuuttani kokeilin UMP:n Metsänarvolaskuria. Se toimii kirjautumatta pelkästään kiinteistönumeron perusteella. Palvelu kertoo metsän ikärakenteen sekä puustonrakenteen ja kasvavan puuston arvon tällä hetkellä. Lisäksi palvelu kertoo ajanohtaiset toimenpide-ehdotukset. Vaikka kiinteistökauppoja varten kannattaakin hankkia metsäasiantuntijan tekemä kiinteistöarvio, laskuri antaa kuitenkin välittömästi ilmaisen suuntaa antavan arvion oman, tai muuten kiinnostavan metsätilan, metsän arvosta.
Tulevaisuuden kehitys
Meidän ensimmäinen vuosi metsätilan omistajana tulee täyteen toukokuussa. Jatkossa, viimeistään kun ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi tulee täyteen, on tarkoitus seurata vuositasolla, miten meidän metsäsijoituksemme on tuottanut eli raportoin tilikauden tulot ja menot. On mielenkiintoista nähdä, mihin keskimääräinen vuosituotto asettuu – päästäänkö lähelle tuota laskennallista 4 %:a.
Metsäsijoituksen kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi myös metsän kunto luovutushetkellä ja se, onko hoitotoimet tehty ajallaan. Hyvin hoidettu ja terve metsä tuottaa paremmin ja vaatii vähemmän suuria kunnostustoimenpiteitä. Me olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meidän metsämme oli luovutushetkellä hyvin hoidettu. Tästä on siis hyvä jatkaa eteenpäin. Usein metsänomistajan kuuluu sanovan, että tavoitteena on, että metsän kunto ja arvo ei ainakaan oman omistajuuden aikana heikkene.
Suoran metsäsijoituksen arvon kehitykseen vaikuttaa tietysti myös metsätilan mahdollinen arvonnousu. Toki metsänhoito ja tyypillisesti myös omistajuus on pitkäjänteistä puuhaa. Joten ainakaan itsellä ei ole aikomusta luopua metsästä niin kauan kuin sitä pystyn kestävästi hoitamaan.
