Korvenrannan tila

Tekijä: korvenrannantila@gmail.com

  • Matkalla metsänomistajaksi

    Matkalla metsänomistajaksi

    Päädyin metsänomistajaksi puolisoni kautta, kun meille tarjoutui mahdollisuus toteuttaa metsätilan sukupolvenvaihdos puolisoni kotitilalla. Puolisoni pitkäaikainen haave oli, että hän voisi joskus isännöidä edesmennen isänsä suvun hallussa pitkään ollutta metsätilaa. Nyt se oli taloudellisesti mahdollista ja myös vanhalle parille sukupolvenvaihdos alkoi olla ajankohtainen. Puolisoni sisaruksilla ei ollut intressiä jatkaa tilaa, mikä luonnollisesti helpotti päätöksen tekoa. Metsänomistajuus on itselle uusi asia eikä päätös ollut ihan pieni, joten halusin perehtyä aiheeseen huolellisesti. Aluksi selvitin paljon sukupolvenvaihdokseen liittyvää lainsäädäntöä, metsänomistajuuden eri muotoja ja metsäverotusta. Osallistuimme myös Metsäkeskuksen järjestämään webinaariin, jossa käsiteltiin sukupolvenvaihdoksen eri vaiheita. Näiden tietojen avulla kokonaisuus alkoi nopeasti hahmottua, ja päätimme toteuttaa sukupolvenvaihdoksen kaupalla. Sen myötä omistamme puolisoni kanssa yhdessä kolmesta kiinteistöstä muodostuvan lähes 100 hehtaarin metsätilan, kumpikin 50 % osuuksin.

    Uuden metsänomistajan opintie

    Omistuksen siirtymisen jälkeen edessä oli toinen iso kokonaisuus – metsänhoidon oppiminen. Huomasin nopeasti, että metsänhoitosuositukset ja lainsäädäntö ovat muuttuneet viime vuosina. Esimerkiksi jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on nykyään mahdollista metsälain puitteissa, mikä herätti kiinnostukseni kestävään metsänhoitoon. Halusin varmistaa, että teen metsänomistajana hyviä ja vastuullisia päätöksiä. Siksi ilmoittauduin Itä-Suomen yliopiston metsätieteen perusopintoihin. Erityisesti Metsänhoito-kurssi on tarjonnut osaamista ja pohjaa kestävälle metsänhoidolle. Kurssimateriaalina käytettiin TAPIO:n Metsänhoidon suositukset -materiaalia, josta löytyy ajantasaiset metsänhoidon ohjeet. Olen suorittanut myös metsien monimuotoisuutta ja metsätaloutta käsitteleviä kursseja, jotka ovat saaneet minut pohtimaan entistä tarkemmin omia luontoarvojani sekä sitä, millainen metsänomistaja haluan olla. Vuoden 2025 alussa aloitin myös Metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Se pitää sisällään mm. metsänhoitoa, puukauppaa, metsätilan arviointia sekä käytännön kenttätyötä.

    Metsän arvo on muutakin kuin taloudellinen tuotto

    Vaikka metsä on omaisuutta ja tulonlähde, sen arvo ei ole pelkästään rahassa mitattavissa. Metsän monimuotoisuuden säilyttäminen säilyttäminen ja kestävät metsänhoitomenetelmät ovat minulle tärkeitä arvoja, joita haluan noudattaa metsänomistajana. Meidänkin metsätilaltamme löytyy arvokkaita luontokohteita, josta tärkeimpänä kuvassa näkyvä puro, jonka ympäristö suojeltu. Matka metsänomistajaksi ja metsäammattilaiseksi on vasta alussa, mutta tavoitteeni on opiskella lisää ja soveltaa tietoa käytännössä. Metsä tarjoaa monia mahdollisuuksia niin taloudellisesti kuin ekologisesti, ja haluan löytää hyvän tasapainon näiden välillä.

  • Metsänomistajan hiilinielut

    Metsänomistajan hiilinielut

    Suomi on Euroopan metsäisin maa, ja yksityiset metsänomistajat omistavat yli puolet Suomen metsistä. Tämä yksityinen omistus on merkittävä tekijä Suomen hiilinielujen ylläpitämisessä. Metsät kasvavat tällä hetkellä yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja sitovat ilmakehästä noin 40–50 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuosittain. NASA:n OCO-2 satelliittimittaukset osoittavat, että Suomi on vahvasti hiilinielun puolella, sitoen noin 50 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuosittain [1]. Tässä blogipostauksessa tarkastellaan hiilinieluja metsänomistajan näkökulmasta ja pohditaan, miten metsänhoidon toimenpiteillä voidaan edistää hiilensidontaa.

    Metsän kasvu ja hiilensidonta

    Metsän kasvu on suurimmillaan noin 30–40 vuoden iässä, jonka jälkeen kasvu hidastuu ja hiilensidonta heikkenee. Tämä tarkoittaa, että metsänhoidon toimenpiteillä on suuri merkitys hiilinielujen ylläpitämisessä. Metsänhoidon keskeisiä toimenpiteitä ovat:

    1.  Taimikonhoito: Nuorten metsien hoito varmistaa, että puut kasvavat terveiksi ja vahvoiksi, mikä edistää niiden kykyä sitoa hiilidioksidia.
    2.  Kasvulannoitus: Oikeanlainen lannoitus voi merkittävästi parantaa metsän kasvua ja hiilensidontakykyä.
    3.  Oikea-aikaiset harvennukset ja uudistushakkuut: Harvennukset ja hakkuut, jotka tehdään oikeaan aikaan, voivat parantaa metsän terveyttä ja kasvua, mikä puolestaan lisää hiilensidontaa.
    4.  Metsän terveyden seuranta: Säännöllinen seuranta ja hoito varmistavat, että metsät pysyvät terveinä ja kykenevät sitomaan hiilidioksidia tehokkaasti.

    Kestävä puun käyttö

    Hiilinielujen ylläpitämisessä on tärkeää myös se, miten puuta käytetään. Kestävä puun käyttö tarkoittaa, että suositaan käyttötapoja, jotka sitovat hiiltä pitkäksi aikaa. Puurakentaminen on erinomainen esimerkki tästä. Rakennukset, jotka on tehty puusta, sitovat hiiltä vuosikymmeniksi, jopa vuosisadoiksi. Tämä auttaa vähentämään ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta pitkäaikaisesti. Lisäksi puutuotteiden käyttö esimerkiksi huonekaluissa ja muissa pitkäikäisissä tuotteissa voi osaltaan edistää hiilensidontaa.

    Yksityisten metsänomistajien rooli

    Yksityiset metsänomistajat ovat avainasemassa Suomen hiilinielujen ylläpitämisessä. Lähivuosina suuri määrä suomalaisia perii metsää, ja on tärkeää, että he ymmärtävät metsänhoidon merkityksen hiilinielujen kannalta. Negatiivinen ilmapiiri voi vähentää kiinnostusta metsänomistajuuteen, mikä voi johtaa metsien siirtymiseen yhtiöille. Tämä voisi heikentää metsien hoitoa ja hiilensidontakykyä.

    Tulevaisuuden näkymät

    Metsänomistajien ja metsänhoidon merkitys hiilinielujen ylläpitämisessä korostuu entisestään ilmastonmuutoksen edetessä. On tärkeää, että metsänomistajat saavat tarvittavaa tukea ja tietoa metsänhoidon parhaista käytännöistä. Yhteistyö ja tiedon jakaminen voivat auttaa varmistamaan, että Suomen metsät pysyvät terveinä ja kykenevät sitomaan hiilidioksidia tehokkaasti.

    Hiilikompensaatio – Tuloja hiilensidonnasta

    Yhä useampi metsänomistaja on kiinnostunut hiilikompensaatioista, joissa metsä toimii hiilivarastona ja yritykset maksavat siitä, että hiiltä sidotaan. Suomessa useat palveluntarjoajat, kuten Hiilipuu ja Puro.earth, tarjoavat metsänomistajille mahdollisuuden osallistua vapaaehtoisiin kompensaatiomarkkinoihin.

    Yhteenveto

    Metsänomistajien rooli Suomen hiilinielujen ylläpitämisessä on kriittinen. Keskeiset metsänhoidon toimenpiteet, kuten taimikonhoito, kasvulannoitus, harvennukset ja metsän terveyden seuranta, voivat merkittävästi parantaa metsien kykyä sitoa hiilidioksidia. Yksityisten metsänomistajien tukeminen ja tiedon jakaminen ovat avainasemassa, jotta Suomen metsät voivat jatkossakin toimia tehokkaina hiilinieluina. Lisäksi kestävä puun käyttö, kuten puurakentaminen, voi osaltaan edistää hiilensidontaa pitkäaikaisesti.

  • Metsätilan sukupolvenvaihdos – suunnittelu ja verotus

    Metsätilan sukupolvenvaihdos – suunnittelu ja verotus

    Metsätilan sukupolvenvaihdos ei ole pelkästään omaisuuden siirtoa, vaan myös metsän hoitoa ja arvon säilyttämistä tuleville sukupolville. Onnistunut sukupolvenvaihdos vaatii huolellista suunnittelua, verotuksen huomioimista ja asiantuntijoiden apua. SPV:sta käsittelevissä koulutuksissa ei myöskään turhaan korosteta avoimen keskustelun merkitystä, jossa kaikkien lähiomaisten toiveita kuunnellaan. Lisäksi pitää taata, että sisaruksia kohdellaan tasapuolisesti ja reilusti.

    Miten sukupolvenvaihdos toteutetaan?

    Metsätilan sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa joko lahjana tai kaupalla. Meille oli alusta asti selvää, että kyseessä olisi kauppa. Kysessä on puolisoni kotitila, josta hän omisti entuudestaan perikunnan kautta 25 %. Halusimme, että SPV:n lopputuloksena omistaisimme kiinteistöt tasaosuuksin 50 % ja 50 %. Tämä tuntui järkevältä eriyisesti siksi, että meidän suunnitelmissamme oli jollakin aikavälillä rakentaa tilalle uusi päärakennus ja muuttaa sinne. Kiinteistön omistajahan omistaa myös sen rakennukset. Mikäli omistussuhde olisi ollut joku muu, se olisi tuottanut ongelmia yhteisen taloprojektin suhteen.

    Käytännön järjestelyt

    Metsätilan arvonmääritys

    Alkuvuodesta osallistuimme Metsäkeskuksen järjestämään SPV-koulutukseen, josta saimme hyödyllistä tietoa. Ensimmäinen käytännön askel oli tilata metsätilan arvonmääritys paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä.

    Meidän tapauksessamme metsätila muodostui kolmesta kiinteistöstä, joihin kuului tilakeskus, peltoa ja metsämaata. Saimmekin erilliset kiinteistöarviot metsämaasta, pelloista ja tilakeskuksesta. Verottaja edellyttää aina ajantasaista arviota, kun metsä vaihtaa omistajaa.

    Kauppahinta ja verotus

    Jotta kauppaa ei katsota lahjaksi, verottaja edellyttää, että kauppahinta on vähintään 75 % tilan käyvästä arvosta. Kauppahintaa ei kuitenkaan tarvitse maksaa heti kokonaan, vaan verottaja hyväksyy myös realistisen maksusuunnitelman, esimerkiksi maksun suorittamisen lähiomaiselle seuraavan 10 vuoden aikana (käytännössä koroton laina).

    Metsätilan ostajalle tulee maksettavaksi 3 % varainsiirtovero, mikä kannattaa huomioida rahoitusta suunniteltaessa.

    Luovutusvoittovero ja lähisukulaisuuden vaikutus

    Jos metsätila on ollut myyjän hallussa yli 10 vuotta, luovutusvoittoveroa ei tarvitse maksaa. Tämä koskee myös kuolinpesän kautta omistettua metsää.

    Metsätilan ostajan ei tarvitse olla lähisukulainen, mutta lähisukulaisuus tuo veroetuja. Esimerkiksi luovutusvoittoverovapaus koskee vain lähisukulaisia (lapsi, sisarus tai heidän puolisonsa).

    Kauppakirja ja ositus

    Metsänhoitoyhdistys laati meidän toiveidemme mukaisesti myös kuolinpesän osituksen ja kauppakirjan. Nämä allekirjoitettiin paikallisen metsänhoitoyhdistyksen konttorissa, ja paikalla oli myös kaupanvahvistaja, joka varmisti kaupan lainvoimaisuuden.Mahdollisia metsänomistusmuotoja muotoja on useampia. Halutessaan, aviopuolisot katsotaan verotuksen näkökulmasta yhdeksi metsätalouden harjoittajaksi, jotka antavat yhteisen metsäveroilmoituksen. Mikäli aviopari omistaa yhdessä metsää, tämä on usein yksinkertaisin tapa ja näin myös me halusimme toimia.

    Saimmekin siis hoidettua kaikki SPV:een liityyvät käytännön järjestelyt metsänhoitoyhdistyksen kautta. Kaikki sujui myös hyvin nopealla aikataululla, ensimmäisestä yhteydenotosta kaupantekoon meni vajaa 2 kuukautta.

    Metsävähennys – verotuksellinen etu metsänomistajalle

    Mitä metsävähennys tarkoittaa?

    Kun metsää hankitaan kaupalla, siitä muodostuu metsävähennystä, joka voi olla enintään 60 % tilan hankintahinnasta. Tämä tarkoittaa, että tulevina vuosina metsänomistaja voi tehdä verovapaata puukauppaa.

    Esimerkiksi, jos puun myynnistä saadut tulot ovat 30 000 € vuodessa, siitä voi nostaa 18 000 € verovapaasti ja lopusta 12 000 € maksetaan pääomatuloveroa (30 % tai 34 % tulorajan mukaan).

    Metsävähennystä ei muodostu lahjana tai perintönä saadulle metsälle, joten kauppamuotoinen sukupolvenvaihdos voi olla verotuksellisesti edullisempi vaihtoehto.

    Jos metsätila kuuluu kuolinpesään, on tärkeää, että pesä jaetaan ennen kaupantekoa. Tämä vaikuttaa metsävähennyksen muodostumiseen.

    Yhteenveto

    Metsätilan sukupolvenvaihdos on prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua, erityisesti verotuksen ja rahoituksen osalta. Keskeisiä asioita kaupalla toteutettassa sukupolvenvaihdoksessa ovat:

    • Onko myyjä vapautettu luovutusvoittoverosta?
    • Kauppahinta tulee olla vähintään 75 % käypästä arvosta, jotta lahjaveroa ei tule maksettavaksi.
    • Metsävähennys on merkittävä verotuksellinen etu, joka voi tehdä kauppamuotoisesta sukupolvenvaihdoksesta kannattavamman pitkällä aikavälillä.
    • Kauppaprosessiin kuuluu arvonmääritys, kauppakirjan laatiminen ja mahdollinen ositus, jos kyseessä on kuolinpesä.

    Hyvin suunniteltuna metsätilan sukupolvenvaihdos on sujuva ja taloudellisesti järkevä ratkaisu, joka turvaa metsän tuoton myös tuleville sukupolville. Lopulta SPV:n nopeus ja suoraviivaisuus yllätti meidät. SPV:n saatiin toteuttua jopa nopeammalla aikataululla, mihin olimme varautuneet. Harkitsimme myös alussa, että pyytäisimme verottajalta ennakkopäätöksen SPV:een kohdistuvista veroista, mutta lopulta tätä ei tarvittu. Ainut vero, joka osapuoille oli lankesi maksettavaksi, oli ostajien 3%:n varainsiirtovero.

  • Metsäsijoittaminen – tuottoa ja turvaa metsästä

    Metsäsijoittaminen – tuottoa ja turvaa metsästä

    Metsään sijoitetaan tyypillisesti joko suoraan ostamalla metsätiloja, sijoittamalla yhteismetsään tai metsärahastoihin. Tässä blogitekstissä käsittelen suoraa metsäsijoitusta uuden metsänomistajan näkökulmasta. Metsäsijoittamista pidetään matalariskisenä ja laskennallisesti yleensä ilmoitetaan, että metsäsijoituksen tuotto on keskimäärin 4 %. Erityisesti näinä aikoina, kun maailmalla tapahtuu paljon ja osakemarkkinoilla rytisee, metsä tarjoaa sijoittajalle turvaa ja vakautta.

    Tulot ja menot

    Kuten muussakin liiketoiminnassa, metsänomistamisesta syntyy kuluja. Tyypillisiä kuluja ovat:

    • Taimikon perustamiskustannukset
    • Ennen hakkuuta tehtävä ennakkoraivaus
    • Taimikon hoito (esim. heinäntorjunta, varhaisperkaus)
    • Koneiden hankinta ja ylläpito

    Mikäli kevyempiä töitä, kuten taimien istutusta, varhaisperkaus ja raivausta, pystyy tekemään itse, säästää kuluissa huomattavasti. Itse pyrimme tekemään hakkuita lukuun ottamatta mahdollisimman paljon metsätöitä itse. Tänä vuonna olemme investoineet myös lannoitukseen.

    Tuloja syntyy pääasiassa harvennushakkuista ja päätehakkuista. Tulosta verotetaan pääomatulona, eli veroprosentti on 30 % tai 34 % pääomatulojen määrästä riippuen. Korkeampaa veroprosenttia käytetään, mikäli pääomatulojen yhteenlaskettu määrä on yli 30 000 € vuodessa.

    Lisätulot

    Puukaupan lisäksi on mahdollista hankkia erilaisia lisätuloja ilman, että metsää tarvitsee hakata. Erilaisia lisätulon lähteitä ovat esimerkiksi:

    • Metsän suojelu
    • Marjojen ja muiden luonnontuotteiden myynti
    • Erilainen virkistystoiminta ja matkailu
    • Maan vuokraus
    • Koirametsän perustaminen

    Olemme pohtineet paljon mahdollisia lisätulon lähteitä, joiden avulla voisi saada pientä tulovirtaa, sillä puukauppaa ei välttämättä muodostu joka vuosi.

    Metsävähennys

    Kun hankkii vastikkeellisesti metsää, siitä muodostuu metsävähennystä korkeintaan 60 % bruttohankinta-arvosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että metsänomistaja voi tehdä verovapaata puukauppaa tulevina vuosina. Meille syntyi sukupolvenvaihdoksessa 200 000€ metsävähennystä. Tätä ei kuitenkaan voi käyttää vuosittain rajattomasti, vaan korkeintaan 60 % kyseisen vuoden puukaupan tuloista. Esimerkiksi, jos puun myynnnistä saatavat tulot on 30 000 € vuodessa, siitä nostaa 18 000 € (0,60 x 30 000 €) verovapaasti ja lopusta 12 000 € maksetaan pääomatulovero. Tulevaisuudessa metsävähennys noussee entisestään, sillä Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että metsävähennys nousee 75 prosenttiin. Todennäköisesti tämä tulee voimaan takautuvasti, jolloin se tulee koskemaan myös nykyisiä metsänomistajia.

    Puuston arvo

    Puuston arvoon vaikuttaa luonnollisesti paljon metsän kehitysluokka, uudistuskypsä metsä on arvokkaampaa kuin taimikko. Lisäksi erilaisilla hoitotoimenpiteillä vaikutetaan puuston arvoon. Uteliaisuuttani kokeilin UMP:n Metsänarvolaskuria. Se toimii kirjautumatta pelkästään kiinteistönumeron perusteella. Palvelu kertoo metsän ikärakenteen sekä puustonrakenteen ja kasvavan puuston arvon tällä hetkellä. Lisäksi palvelu kertoo ajanohtaiset toimenpide-ehdotukset. Vaikka kiinteistökauppoja varten kannattaakin hankkia metsäasiantuntijan tekemä kiinteistöarvio, laskuri antaa kuitenkin välittömästi ilmaisen suuntaa antavan arvion oman, tai muuten kiinnostavan metsätilan, metsän arvosta.

    Tulevaisuuden kehitys

    Meidän ensimmäinen vuosi metsätilan omistajana tulee täyteen toukokuussa. Jatkossa, viimeistään kun ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi tulee täyteen, on tarkoitus seurata vuositasolla, miten meidän metsäsijoituksemme on tuottanut eli raportoin tilikauden tulot ja menot. On mielenkiintoista nähdä, mihin keskimääräinen vuosituotto asettuu – päästäänkö lähelle tuota laskennallista 4 %:a.

    Metsäsijoituksen kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi myös metsän kunto luovutushetkellä ja se, onko hoitotoimet tehty ajallaan. Hyvin hoidettu ja terve metsä tuottaa paremmin ja vaatii vähemmän suuria kunnostustoimenpiteitä. Me olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meidän metsämme oli luovutushetkellä hyvin hoidettu. Tästä on siis hyvä jatkaa eteenpäin. Usein metsänomistajan kuuluu sanovan, että tavoitteena on, että metsän kunto ja arvo ei ainakaan oman omistajuuden aikana heikkene.

    Suoran metsäsijoituksen arvon kehitykseen vaikuttaa tietysti myös metsätilan mahdollinen arvonnousu. Toki metsänhoito ja tyypillisesti myös omistajuus on pitkäjänteistä puuhaa. Joten ainakaan itsellä ei ole aikomusta luopua metsästä niin kauan kuin sitä pystyn kestävästi hoitamaan.

  • METKA-tuki – Taimikon ja nuoren metsän hoito

    METKA-tuki – Taimikon ja nuoren metsän hoito

    Taimikon ja nuoren metsän hoito on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä metsän kasvun, terveyden ja arvon turvaamiseksi. Kun taimikko kasvaa ja kilpailu kasvualasta, valosta ja ravinteista alkaa, on aika toimia – ja siihen kannattaa hyödyntää METKA‑tukea.

    Mikä on METKA‑tuki?

    METKA (Metsätalouden kannustejärjestelmä) on valtion tuki, jolla tuetaan metsänomistajia kestävässä metsänhoidossa. Nuoren metsän hoito kuuluu tuettuihin toimenpiteisiin: tuki on 200 €/ha (perustuki), ja jos samalla kerätään tasaisesti koko alueelta pienpuuta, tuki nousee 300 €/ha. Vuoden 2026 alusta korotettu tuki on 250 €/ha.

    Minimiala ja muut ehdot

    • Tuen minimiala on 1 hehtaari, joka voi kuitenkin jakautua usealle kuviolle
    • Tuki haetaan töiden valmistuttua; ennakkolupaa ei tarvita
    • Tuen myöntämisen ehtona on, ettei alueella tarvitse tehdä samantyyppisiä töitä seuraavaan viiteen vuoteen

    Nuoren metsän hoito – mitä se tarkoittaa?

    Harvennetaan tiheikköä, poistetaan huonokuntoisia puita ja edistetään laadukkaimman puuston kasvua. Esimerkiksi kuusikossa poistetaan haittaavaa lehtipuustoa. Raivaus parantaa puuston laatua, vähentää riskejä kuten myrsky- ja lumituhoja, ja nopeuttaa metsän kasvua.

    Hyödyt metsänomistajalle

    • Kasvu tehostuu ja tulevaisuuden hakkuutulot kasvavat
    • Terveempi metsä – vähemmän tuhoja
    • Valtion tuki korvaa aiheutuneita kustannuksia
    • Selkeämpi, helppokulkuinen metsä

    Hakeminen käytännössä

    Tuki haetaan Metsäkeskuksen Metsään.fi‑asiointipalvelussa tai metsäpalveluyrityksen kautta töiden jälkeen. Tuki haku pitää tehdä viimeistään kaksi kuukautta työn valmistumisesta ja viimeistään puoli vuotta aloituksesta.

    Yhteenveto

    Nuoren metsän hoito METKA-tuella – 200 €/ha tai 300 €/ha pienpuun keruulla – on kannattava ja tehokas investointi metsän tulevaisuuteen. Harvennus parantaa metsän kasvua, edistää tulevaisuuden hakkuutuloja ja tukee kestävää metsänkasvatusta.

    Metsätalous on tärkeä osa suomalaista maataloutta ja ympäristönhallintaa. Metsätilat tarjoavat paitsi taloudellista tuloa myös elinympäristön monimuotoiselle luonnolle. Metsätaloudessa on tärkeää ymmärtää sanojen ja toimintojen takana olevat periaatteet, jotta voimme hoitaa metsiämme kestävästi.

  • Aktiivinen metsänhoito – Miten maksimoida metsätalouden tuotot

    Aktiivinen metsänhoito – Miten maksimoida metsätalouden tuotot

    Haluatko maksimoida metsän tuoton ja huolehtia samalla sen kestävästä kehityksestä? Aktiivinen metsänhoito ja metsätalousyrittäminen tarjoavat mahdollisuuden yhdistää pitkäjänteinen sijoittaminen, luonnon hyvinvointi ja metsän tuottavuus. Keskityn tässä kirjoituksessa itse tehtäviin metsätöihin.

    Miten aktiivinen metsänhoito lisää tuottoa?

    • Oikea-aikaiset hakkuut: Ensiharvennukset ja päätehakkuut ajallaan parantavat metsän kasvua ja tuottoa.
    • Taimikonhoito ja lannoitus: Varhaisperkaus ja hoitotoimet nopeuttavat puuston kasvua ja lisäävät arvoa pitkällä aikavälillä. Erityisesti hyväkuntoisissa kuusikoissa ja männiköissä kasvulannoituksella voidaan lisätä metsän kasvua huomattavasti viimeisen 6-10 vuoden aikana ennen päätehakkuuta.
    • Helposti itse tehtävät toimet: Monet metsänhoitotöistä, kuten taimien istutus, taimikonhoito, heinäntorjunta ja ennakkoraivaus, onnistuvat metsänomistajalta itse tehden. Näillä toimilla voi säästää kustannuksissa ja parantaa metsän kehitystä.
    • Sertifiointi: PEFC- tai FSC-sertifiointi voi nostaa puun arvoa ja lisätä sen markkinoitavuutta.
    • Lisätulot: Metsä voi tuottaa tuloja myös metsästys- ja retkeilyvuokrista, hiilensidontasopimuksista ja luontomatkailusta.

    Itse tehtävät metsänhoitotyöt

    Taimien istutus

    Uudistushakkuun jälkeen metsä tulee uudistaa. Istutus on nopea tapa saada aikaan elinvoimainen taimikko, ja sen voi hyvin tehdä itse. Oikea istutustiheys, laadukkaat taimet ja istutustapa (kuten pottiputki-istutus) vaikuttavat merkittävästi puuston kehitykseen. Taimet kannattaa ostaa taimiston sijaan metsänhoitoyhdistykseltä. He tilaavat isoja eriä taimia, joten ne tulevat yleensä edullisemmaksi. Eniten istutetaan kuusentaimia, mutta myös männyn ja rauduskoivun taimia voidaan istuttaa.

    Istutus tehään yleensä muokattuun maahan. Muokkaus tehdään yleensä metsäkoneella, joten se ei ihan helposti onnistu omin voimin. Kannattaakin teettää maanmuokkaus ammattilaisella ja istuttaa sen jälkeen taimet itse.

    Kustannusarvio: Taimien ja tarvikkeiden kustannukset ovat noin 300–600 €/ha, jos työn tekee itse. Ulkoistettuna hinta voi nousta 800–1200 €/ha.

    Taimikonhoito

    Hyvin hoidettu taimikko tuottaa laadukasta puustoa. Taimikon varhaisperkaus ja myöhempi harvennus parantavat puuston kasvua ja vähentävät riskejä, kuten lumituhoja tai kilpailua haittakasvillisuuden kanssa. Taimikonhoito onnistuu erinomaisesti omin voimin käsikäyttöisillä raivaussahoilla.

    Kustannusarvio: Itse tehden kustannus voi olla noin 100–200 €/ha (saha ja suojaimet mukaan lukien). Ammattilaisen tekemänä 300–600 €/ha.

    Heinäntorjunta

    Erityisesti ensimmäisinä vuosina taimia uhkaa heinän tukahduttava vaikutus. Heinäntorjuntaa voi tehdä polkemalla. Usein kuitenkin paras lopputulos saadaan mekaanisesti niittämällä taimien ympäriltä. Heinäntorjunta on helppo ja tehokas tapa varmistaa taimien eloonjääminen ja hyvä kasvu.

    Kustannusarvio: Työn voi tehdä itse kustannuksitta perustyökaluilla. Ulkoistettuna n. 200–300 €/ha.

    Ennakkoraivaus

    Usein ennen päätehakkuuta pitää tehdä ennakkoraivaus, jossa poistetaan metsäkoneen työskentelyä häiritsevä alikasvos. Ennakkoraivauksen voi hyvin tehdä itse raivaussahalla.

    Kustannusarvio: Itse tehden kustannus voi olla noin 100–200 €/ha. Ulkoistettuna n. 300-600 €/ha.

    Vinkkilista aloittelevalle metsänomistajalle

    • Aloita pienestä: Käytä hyväksi metsäsuunnitelmaa. Valitse yksi metsäkuvio ja keskity sen hoitoon.
    • Osallistu metsänhoidon kursseille tai tapahtumiin. Metsänhoitoyhdistys järjestää myös pelkästään naisille suunnattuja metsätyöpäiviä, joissa voi käydä tutustumassa esimerkiksi raivaussahan käyttöön.
    • Pidä metsänhoitopäiväkirjaa ja kirjaa tehdyt toimenpiteet ylös.
    • Hanki hyvät perustyökalut: raivaussaha, istutusputki, turvavarusteet.
    • Tutustu Metsään.fi palveluun. Mikäli olet Metsänhoitoyhdistyksen jäsen, olet oikeutettu ilmaiseen metsäkäyntiin oman metsäneuvojan kanssa.

    Turvavarusteisiin kannattaa panostaa, jos esimerkiksi aikoo käytää raivaussahaa tai moottorisahaa. Tärkeitä varusteita on erityisesti kypärä suojaverkolla ja kuulosuojaimilla sekä viiltosuojatut housut ja turvakengät. Varustehankinnat voi aina vähentää metsäverotuksessa.

    Metsätalousyrittämisen mahdollisuudet

    • Itsenäinen metsänhoito vai ulkoistaminen? Voit hoitaa metsää itse tai hyödyntää metsänhoitoyhdistysten ja metsäyritysten palveluita. Aktiivinen omatoiminen hoito voi kuitenkin olla kustannustehokkaampaa ja palkitsevampaa.
    • Metsätilan kehittäminen: Tuottavuutta voi lisätä esimerkiksi ojituksilla, metsäteillä ja erikoiskasvatuksella.
    • Puuston laatu ja arvo: Laadukkaan tukkipuun kasvatus tuo paremman hinnan puukaupassa.
    • Tutustu metsätukiin:Taimikon ja nuoren metsän hoitoon voidaan myöntää tukea 200 €/ha (tai korotettuna 300 €/ha ). Tuen kannalta ei ole merkitystä teetkö työn itse vai teetätkö sen ulkopuolisella.

    Paljonko aktiivinen metsänhoito voi tuottaa?

    Aktiivisesti hoidettu metsä voi tuottaa merkittävästi enemmän kuin passiivisesti hoidettu tila. Keskimääräinen tuotto on Suomessa 3–5 % vuodessa, mutta hyvin hoidettu ja kehittyvä metsä voi tuottaa jopa 5–7 %. Tuotto koostuu tyypillisesti puunmyyntituloista, metsän arvonnoususta sekä mahdollisista lisätuloista. Omilla toimilla vois siis vaikuttaa paljonkin oman metsän tuotto-odotuksiin.

    Yhteenveto

    Aktiivinen metsänhoito ja metsätalousyrittäminen ovat tehokkaita keinoja parantaa metsän tuottavuutta ja saavuttaa vakaata, pitkäjänteistä tuottoa. Hyvin hoidettu metsä tarjoaa taloudellista turvaa, tukee kestävää metsätaloutta ja lisää hyvinvointia luonnossa liikkuessa.

    Omatoiminen metsänhoito ei ole vain taloudellisesti kannattavaa – se parantaa myös fyysistä kuntoa ja tarjoaa mahdollisuuden viettää aikaa luonnossa, mahdollisesti jopa yhdessä isännän (tai emännän) kanssa.

    Esimerkiksi OmaMetsä.fi:n metsänhoitosuunnitelma näyttää kustannusarvion kullekin metsänhoidon toimelle. Sen perusteella näkee helposti, paljonko rahaa säästyy, kun tekee metsänhoitotoimia itse.