Metsäsijoittaminen – tuottoa ja turvaa metsästä

Metsään sijoitetaan tyypillisesti joko suoraan ostamalla metsätiloja, sijoittamalla yhteismetsään tai metsärahastoihin. Tässä blogitekstissä käsittelen suoraa metsäsijoitusta uuden metsänomistajan näkökulmasta.

Lue lisää...

Metsätilan sukupolvenvaihdos – suunnittelu ja verotus

Metsätilan sukupolvenvaihdos ei ole pelkästään omaisuuden siirtoa, vaan myös metsän hoitoa ja arvon säilyttämistä tuleville sukupolville. Onnistunut sukupolvenvaihdos vaatii huolellista suunnittelua, verotuksen huomioimista ja asiantuntijoiden apua. SPV:sta käsittelevissä koulutuksissa ei myöskään turhaan korosteta avoimen keskustelun merkitystä, jossa kaikkien lähiomaisten toiveita kuunnellaan. Lisäksi pitää taata, että sisaruksia kohdellaan tasapuolisesti ja reilusti.

Metsatilan sukupolvenvaihdos


Miten sukupolvenvaihdos toteutetaan?

Metsätilan sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa joko lahjana tai kaupalla. Meille oli alusta asti selvää, että kyseessä olisi kauppa. Kysessä on puolisoni kotitila, josta hän omisti entuudestaan perikunnan kautta 25 %. Halusimme, että SPV:n lopputuloksena omistaisimme kiinteistöt tasaosuuksin 50 % ja 50 %. Tämä tuntui järkevältä eriyisesti siksi, että meidän suunnitelmissamme oli jollakin aikavälillä rakentaa tilalle uusi päärakennus ja muuttaa sinne. Kiinteistön omistajahan omistaa myös sen rakennukset. Mikäli omistussuhde olisi ollut joku muu, se olisi tuottanut ongelmia yhteisen taloprojektin suhteen.

Käytännön järjestelyt

Metsätilan arvonmääritys

Alkuvuodesta osallistuimme Metsäkeskuksen järjestämään SPV-koulutukseen, josta saimme hyödyllistä tietoa. Ensimmäinen käytännön askel oli tilata metsätilan arvonmääritys paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä.

Meidän tapauksessamme metsätila muodostui kolmesta kiinteistöstä, joihin kuului tilakeskus, peltoa ja metsämaata. Saimmekin erilliset kiinteistöarviot metsämaasta, pelloista ja tilakeskuksesta. Verottaja edellyttää aina ajantasaista arviota, kun metsä vaihtaa omistajaa.

Kauppahinta ja verotus

Jotta kauppaa ei katsota lahjaksi, verottaja edellyttää, että kauppahinta on vähintään 75 % tilan käyvästä arvosta. Kauppahintaa ei kuitenkaan tarvitse maksaa heti kokonaan, vaan verottaja hyväksyy myös realistisen maksusuunnitelman, esimerkiksi maksun suorittamisen lähiomaiselle seuraavan 10 vuoden aikana (käytännössä koroton laina).

Metsätilan ostajalle tulee maksettavaksi 3 % varainsiirtovero, mikä kannattaa huomioida rahoitusta suunniteltaessa.

Luovutusvoittovero ja lähisukulaisuuden vaikutus

Jos metsätila on ollut myyjän hallussa yli 10 vuotta, luovutusvoittoveroa ei tarvitse maksaa. Tämä koskee myös kuolinpesän kautta omistettua metsää.

Metsätilan ostajan ei tarvitse olla lähisukulainen, mutta lähisukulaisuus tuo veroetuja. Esimerkiksi luovutusvoittoverovapaus koskee vain lähisukulaisia (lapsi, sisarus tai heidän puolisonsa).

Kauppakirja ja ositus

Metsänhoitoyhdistys laati meidän toiveidemme mukaisesti myös kuolinpesän osituksen ja kauppakirjan. Nämä allekirjoitettiin paikallisen metsänhoitoyhdistyksen konttorissa, ja paikalla oli myös kaupanvahvistaja, joka varmisti kaupan lainvoimaisuuden.

Mahdollisia metsänomistusmuotoja muotoja on useampia. Halutessaan, aviopuolisot katsotaan verotuksen näkökulmasta yhdeksi metsätalouden harjoittajaksi, jotka antavat yhteisen metsäveroilmoituksen. Mikäli aviopari omistaa yhdessä metsää, tämä on usein yksinkertaisin tapa ja näin myös me halusimme toimia.

Saimmekin siis hoidettua kaikki SPV:een liityyvät käytännön järjestelyt metsänhoitoyhdistyksen kautta. Kaikki sujui myös hyvin nopealla aikataululla, ensimmäisestä yhteydenotosta kaupantekoon meni vajaa 2 kuukautta.

Metsävähennys – verotuksellinen etu metsänomistajalle

Mitä metsävähennys tarkoittaa?

Kun metsää hankitaan kaupalla, siitä muodostuu metsävähennystä, joka voi olla enintään 60 % tilan hankintahinnasta. Tämä tarkoittaa, että tulevina vuosina metsänomistaja voi tehdä verovapaata puukauppaa.

Esimerkiksi, jos puun myynnistä saadut tulot ovat 30 000 € vuodessa, siitä voi nostaa 18 000 € verovapaasti ja lopusta 12 000 € maksetaan pääomatuloveroa (30 % tai 34 % tulorajan mukaan).

Metsävähennystä ei muodostu lahjana tai perintönä saadulle metsälle, joten kauppamuotoinen sukupolvenvaihdos voi olla verotuksellisesti edullisempi vaihtoehto.

Jos metsätila kuuluu kuolinpesään, on tärkeää, että pesä jaetaan ennen kaupantekoa. Tämä vaikuttaa metsävähennyksen muodostumiseen.

Yhteenveto

Metsätilan sukupolvenvaihdos on prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua, erityisesti verotuksen ja rahoituksen osalta. Keskeisiä asioita kaupalla toteutettassa sukupolvenvaihdoksessa ovat:

  • Onko myyjä vapautettu luovutusvoittoverosta?
  • Kauppahinta tulee olla vähintään 75 % käypästä arvosta, jotta lahjaveroa ei tule maksettavaksi.
  • Metsävähennys on merkittävä verotuksellinen etu, joka voi tehdä kauppamuotoisesta sukupolvenvaihdoksesta kannattavamman pitkällä aikavälillä.
  • Kauppaprosessiin kuuluu arvonmääritys, kauppakirjan laatiminen ja mahdollinen ositus, jos kyseessä on kuolinpesä.

Hyvin suunniteltuna metsätilan sukupolvenvaihdos on sujuva ja taloudellisesti järkevä ratkaisu, joka turvaa metsän tuoton myös tuleville sukupolville. Lopulta SPV:n nopeus ja suoraviivaisuus yllätti meidät. SPV:n saatiin toteuttua jopa nopeammalla aikataululla, mihin olimme varautuneet. Harkitsimme myös alussa, että pyytäisimme verottajalta ennakkopäätöksen SPV:een kohdistuvista veroista, mutta lopulta tätä ei tarvittu. Ainut vero, joka osapuoille oli lankesi maksettavaksi, oli ostajien 3%:n varainsiirtovero.