Metsäsijoittaminen – tuottoa ja turvaa metsästä

Metsään sijoitetaan tyypillisesti joko suoraan ostamalla metsätiloja, sijoittamalla yhteismetsään tai metsärahastoihin. Tässä blogitekstissä käsittelen suoraa metsäsijoitusta uuden metsänomistajan näkökulmasta.

Lue lisää...

Metsätilan sukupolvenvaihdos – suunnittelu ja verotus

Metsätilan sukupolvenvaihdos ei ole pelkästään omaisuuden siirtoa, vaan myös metsän hoitoa ja arvon säilyttämistä tuleville sukupolville. Onnistunut sukupolvenvaihdos vaatii huolellista suunnittelua, verotuksen huomioimista ja asiantuntijoiden apua. SPV:sta käsittelevissä koulutuksissa ei myöskään turhaan korosteta avoimen keskustelun merkitystä, jossa kaikkien lähiomaisten toiveita kuunnellaan. Lisäksi pitää taata, että sisaruksia kohdellaan tasapuolisesti ja reilusti.

Lue lisää...



Metsän vuosi – Metsänomistajan vuosikello

Metsänomistajan vuosikello

Metsänomistaminen on jatkuvaa suunnittelua ja hoitoa vaativa sijoitusmuoto, jossa vuodenkierto vaikuttaa sekä metsänhoitotöihin että puukauppaan. Metsänomistajan vuosikello auttaa uutta metsänomistajaa hahmottamaan kokonaisuutta. Siitä näkee, mitä tehtäviä eri vuodenaikoihin kuuluu, jotta metsän kasvu, tuotto ja monimuotoisuus säilyvät optimaalisina.

Kevät – Istutukset ja taimikonhoito

  • Maanmuokkaus: Taimien istutus ja kylvö tehdään tavallisesti muokattuun maahan.
  • Taimien istutus ja siementen kylvö: Kevät on parasta istutusaikaa. Kun maa on sulanut, maassa riittää kosteutta taimien juurtumiselle. Taimet tulisikin istuttaa ennen juhannusta. Vaihtoehtoisesti syystaimia voidaan istuttaa elo-syyskuussa. Erityisesti siemenet tulisi kylvää mahdollisimman pian maanmuokkauksen jälkeen, jotta jälki ei ehdi kuivua.
  • Varhaisperkaus: Istutettujen ja luontaisesti syntyneiden taimikoiden hoito, kuten vesakon raivaaminen.
  • Metsälannoitus: Keväällä voidaan tehdä lannoituksia, erityisesti turvemaille ja kasvatusmetsiin. Lue lisää lannoituksesta.

Kesä – Taimikonhoitoa ja metsän tarkkailua

  • Taimikonhoito: Kesän aikana tehdään aktiivisesti taimikonhoitoa ja ensiharvennuksia.
  • Metsän terveydentilan tarkkailu: Hyönteistuhojen, sienitautien ja myrskytuhojen seuranta.
  • Virkistyskäyttö ja lisätulot: Kesä on hyvä aikaa esimerkiksi marjastuksen ja sienestyksen hyödyntämiseen.
  • Varhaisperkaus: Istutettujen ja luontaisesti syntyneiden taimikoiden hoito, kuten vesakon raivaaminen.
  • Kesäaikaan kannattaa hyödyntää marjat ja sienet lisätulona

Syksy – Puukauppaa, heinäntorjuntaa ja valmistautumista talveen

  • Heinäntorjunta nuorissa taimikoissa. Heinäntorjunta tulisi aloittaa heti ensimmäisenä syksynä ja toistaa tarvittaessa neljänä tai viitenä syksynä.
  • Puukauppaneuvottelut: Syksy on hyvä aika solmia sopimuksia tulevan talven hakkuista. Puukaupan ABC.
  • Metsätiet ja kulkuyhteydet: Metsäteiden kunnostus ennen talven tuloa.
  • Taimikoiden suojelu: Riista-aitojen ja myyräsuojien tarkistus nuorissa taimikoissa.

Talvi – Hakkuuaika ja suunnittelua

  • Pakkaskelit ovat otollista aikaa puukaupalle ja hakkuutöille, erityisesti raskaalle konekalustolle herkällä maaperällä. Lisäksi pakkanen estää sieni-itiöitä leviämästä, joten voidaan ehkäistä mm. juurikäävän leviäminen.
  • Metsäverotus: Edellisen vuoden metsätulojen ja -kulujen kirjaaminen sekä veroilmoituksen valmistelu. (Lue lisää metsäverotuksesta)
  • Tulevan vuoden suunnittelu: Metsänhoitotöiden ja mahdollisten investointien suunnittelu tulevalle vuodelle.

Ympäri vuoden – Metsänomistajan jatkuvat tehtävät

  • Metsätuhojen tarkkailu
  • Metsän kasvun seuranta ja metsäsuunnitelman päivittäminen.
  • Verosuunnittelu ja kannattavuuden tarkkailu.
  • Luonnon monimuotoisuuden ja virkistysarvojen huomioiminen.

Metsänomistajan vuoteen mahtuu erilaisia töitä ja suunnittelua, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden kehittää metsää ja omaa toimintaa sekä taloudellisesti että ekologisesti kestävällä tavalla. Kun eri vuodenajat hyödyntää tehokkaasti, metsästä saa pitkällä aikavälillä parhaan mahdollisen hyödyn.